Kevät on nyt ihan oikeasti jo täällä, kenttä oli nimittäin eilen jo sulanut suurelta osin ihan kesäkuntoon, muutamassa paikassa oli enää märkää ja alla vähän jäätä, mutta niitäkin kohtia pystyi onneksi hyvin välttelemään. Mulla oli ratsuna Siina ja ohjelmassa puomeja.
Alkuun Siina tuntui ihan mukavan terävältä ja reagoi apuihin hyvin, tein vähän väsitönpätkiä ja muutamia pysähdyksiä. Ravissa se oli vasemmalle kiinni ulko-ohjassa, niin kuin sille hyvin tyypillistä on. En saanut sitä ihan rehellisesti irti ja kuuntelemaan sisäpohjetta, jolloin taivutus jäi hieman vaillinaiseksi. Yleensä olen tosi tarkka siitä, että saan heti alkuun molemmat pohkeet läpi, eikä hevonen roiku kummallakaan ohjalla, mutta nyt en jostain syystä jaksanut kiinnittää siihen riittävästi huomiota. Tämä kostautui jo heti laukassa, kun en vain oikeasti saanut yhtään rehellistä asetusta vasempaan kierrokseen läpi, oikealle Siina tuntui oikein pehmeältä ja taipuisalta. Koitin parantaa tilannetta tekemällä ympyrällä vasta-asetuksia, mutta niistäkään ei tällä kertaa oikein ollut apua.
Välikäyntien aikana Siina tuntui suorastaan nukahtavan, siitä katosi kaikki energia ja tuntui tosi vaikealta saada se heräteltyä taas työntekoon, kun aloitimme puomitehtävät. Alkuun tulimme pitkän sivun suuntaiset ravipuomit, joiden jälkeen piti tehdä suoralla hevosella pysähdys. Siina nosteli jalkojaan yllättävänkin hyvin, mutta tuntui jotenkin kokolailla flegmaattiselta. Sain sen hyvin pidettyä suoralla linjalla, mutta ensimmäinen pysähdys venähti toooodella pitkäksi. Opekin kyllä sanoi, että Siina oli ollut todella hidas suusta kun hän itse oli sitä ratsastanut. Seuraavilla kerroilla koitin itse olla nopea pidätteissä ja käyttää mahdollisimman paljon istuntaa ja vatsalihaksia, ja sainkin Siinan aina mallikkaasti käyntiin heti kun halusin, mutta jäin kuitenkin vähän kädellä liikaa kiinni ja lisäksi jäin vähän seisomaan jalustimille, sen sijaan että olisin oikeasti istunut Siinan pysähdykseen. Hohhoijaa, kun on niinkin perusjutut kuin ravipysähdykset hankalia.
Toinen tehtävä oli tulla samat ravipuomit toiseen suuntaan, ja niiden jälkeen ympyrä laukassa ja yhden puomin yli ympyrän kaarella. Siina oli hillittömän hupaisa, heti kun lähdimme ravipuomeille, se ampaisi ihan järkyttävään vauhtiin, ai miten niin hevoset eivät ymmärrä puhetta? Siina ainakin tasan tarkkaan tiesi, että kohta laukataan!
Vauhdista huolimatta ei edes kolisteltu ravipuomeja ja Siina pysyi kivasti suorana ravissa. Ehdin hyvin nostaa laukankin suoralla hevosella, ja löydettiin kerrasta sopiva paikka puomille. Toisella kerralla ei enää mennytkään yhtä hyvin, pidätteistä huolimatta Siina venyi ravipuomeille liikaa ja kolautti viimeistä mennessään, enkä enää pystynyt ympyrällä säätelemään laukkaa niin hyvin, kuin olisin halunnut, eikä se tiekään nyt mikään kovin hieno ollut. Lopputuloksena oli kaikenmaailman puolikkaista askelia ja muuta imartelevaa, mutta saatiin me sitten lopulta yksi onnistunutkin askel siihen puomille. Tässä vaiheessa tosissaan huomasin, etten saa sisäpohjetta läpi ollenkaan ja turpa osoittaa ulospäin.
Loppuraveissa koitinkin sitten saada Siinaa taipumaan kunnolla, mutta ei se oikein enää malttanut kuunnella, vaikkei nyt ihan vastahakoinen ollutkaan. Ainakin sen korvat heiluivat rennosti ja se venytti hyin eteen-alas.
