Lauantaina olin ylimääräisellä tunnilla, ja sain ratsukseni Helgan. Sillä en ollutkaan mennyt kuin ihan pari kertaa joskus kaukaisessa menneisyydessä, ja olinkin ihan innoissani, sillä Helgaa on ratsastettu tosi paljon eteenpäin tässä viime aikoina. Se tuntuikin tosi pehmeältä ja ihanan eteenpäinpyrkivältä käynnissä ja ravissa, ja kulki melko rentona heti alusta asti. Laukassa Helga jännittyi alussa paljon, jolloin pää nousi ja selkä laski, mutta hetkittäin tuli laukassakin ihan mukavia pätkiä, vaikka Helga olikin kiinni oikealla, ja jäin itse herkästi sitten vain vetämään vasemmalta.
Istuntaharjoitukset sujuivatkin tällä kertaa jo paremmin, ja tuntui, että niitä olisi hyvin jaksanut tehdä pidempäänkin. Ehkä mun vatsalihakset ei olekaan ihan spagettia?
Oli kyllä tosi mukavaa vaihtelua mennä Helgalla, toivottavasti pääsen sen selkään uudestaankin, niin löytyisi yhteinen sävel vielä paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti