Torstain vakitunnilla meillä oli ohjelmassa erilaisia centered ridingista ammennettuja istuntaharjoituksia ja sain mennä Hukkiksella. Verryttelyt teimme ihan normaalisti ja Hukkis tuntuikin ihan mukavalta, kunnes alettiin laukata. Tällä kertaa se tuntui pukittavan ihan tosissaan taas muutaman kerran, mutta kun vain komensin sitä eteen, se alkoikin taas toimia yllättävän hyvin. Mulla ei ollut tälläkään kertaa kannuksia jalassa, ja muuten Hukkis kyllä vaikutti ihan tyytyväiseltä. Harmi kun en tosiaan tajua mistä tuo protestointi johtuu, vai onko kyseessä vaan opittu tapa, koska nykyään pukittelu kyllä loppuu aina alkuverkkoihin, jos sitä ylipäänsä esiintyy.
Tunnin varsinaisena tehtävänä oli tosiaan erilaiset istuntaharjoitteet: aluksi piti nousta seisomaan jalustimille käynnissä suoraksi, ei siis kevyeen istuntaan. Mulla oli aluksi vaikeuksia pysyä pystyssä ja saada lantio tarpeeksi eteen, kun tuntui, että sitten kippaan kokonaan eteen myös ylävartalolla. Samaten tuntui, että mulla oli polvet jo ihan lukossa ja suorina, mutta silti sain käskyn suoristaa niitä lisää. Sain kuitenkin asentoni lopulta korjattua oikeanlaiseksi. Ravissa pystyssä pysyminen ja asennon vakauttaminen tuntui helpolta, mutta lantion saaminen riittävän eteen tuntui edelleen vaikealta.
Hassuja kevennyksiä olemme tehneet aikaisemminkin, ja aloitimme nyt helpommasta: kaksi alhaalla ja yksi ylhäällä, joka sujuikin hyvin, ja samalla Hukkista pystyi jopa vähän ratsastamaan. Se ravasikin tosi rennon ja tyytyväisen oloisena hyvin eteen. Kunnes sitten vaihdettiin harjoitusta ja kevennettiin kaksi ylös yksi alas. Mun oli alkuun vaikea pysyä ylhäällä, ja jäin liikkeestä jälkeen, tömähtäen aina alastulossa ikävästi takakaarelle. Hukkiksestakin huomasi heti, että nyt ei tunnu kivalta, pää nousi ja selkä jännittyi notkolle. Sain ohjeeksi käyttää enemmän vatsalihaksia kevennyksessä ja alasistumisessa, jolloin pääsin paremmin mukaan liikkeeseen ja pystyin istumaan pehmeämmin alas, jolloin Hukkiskin vähän rentoutui. Teimme molemmanlaisia kevennyksiä useamman pätkän, ja lopputuntia kohden homma alkoi sujua jo ihan hyvin. Loppuravit tehtiin ihan normaalisti keventäen ja Hukkis tuntui tosi rennolta ja kivalta, se näköjään tykkää kovasti kun saa vaan kaikessa rauhassa jolkotella. :D
Seuraavana päivänä käytiin tekemässä pikku maastolenkki ja menin askellajit läpi kentällä, ja Hukkis tuntuikin tosi mukavalta ja irtonaiselta, sillekin teki varmaan hyvää päästä vähän muuallekin kuin kentälle pyörimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti